Tänä kesänä et ole varmasti voinut välttyä ilmalämpöpumppujen hehkutukselta. Moni rumaa rötisköä vastaan oleva on pyörtänyt päätöksensä ja hankkinut tuon vempeleen helpottamaan oloa tuskaisilla hellekeleillä. Mitä ajatuksia kuuma kesä ja viilennyksen puuttuminen herättää meissä?
Ollaan saatu kyllä nauttia kaikkien aikojen kesästä. Lämpö uuvuttaa ja on vaarallista sydänsairaille ja vanhuksille. Uutisista on saanut lukea karmeita juttuja maailmalta. Kanadan megahelteet, Kalifornian kaikkien aikojen pahimmat metsäpalot, Euroopan tuhoisat tulvat, Kalajoen maastopalot. En voi itsekään olla miettimättä, että ilmastonmuutos on todella täällä.
Lämpimät kesät saavat miettimään myös ilmastointia tai sen puutetta. Kesät tuskin tästä ainakaan tulevat viilenemään, kun katsoo tilastoja.
Miksi jätimme viilennyksen asentamatta rakentamisvaiheessa?
Meillä on lämmitysmuotona maalämpö, johon olisi saanut kytkettyä maaviileän. Jätimme sen kuitenkin ottamatta, koska meille kerrottiin, ettei maaviileän viilennys ole mitenkään merkittävä. Emmekä lähteneet asiaa tutkimaan sen tarkemmin. Myös budjetti vaikutti tässä kohtaa. Arvio oli muistaakseni useampi tuhat euroa. Olen kuitenkin kuullut useammalta maaviileän laittaneelta sen olevan aivan toimiva ja viilentävän huoneilmaa muutamalla asteella. Asiantuntemuksen puute ilmeisesti ajaa antamaan vastausta, ettei maaviileä olisi toimiva. Maaviileä ei kuitenkaan ole missään nimessä yhtä tehokas kuin esimerkiksi ilmalämpöpumppu. Jannica on kirjoittanut hyvän tekstin tästä aiheesta, käy lukemassa se täältä.
Koska jätimme maaviileän laittamatta, olemme halunneet elää tämän ensimmäisen kesän tässä uudessa kodissa katsoen, tarvitaanko meidän taloon erillistä viilennystä. Meillä ei ole isoja ikkunoita tai ikkunoita lainkaan etelän suuntaan, jolloin auringon paahde on voimakkaimmillaan. Aurinko paistaa kesäaikaan meille sisään aamun klo 8-11 ja iltapäivästä klo 17 eteenpäin aina auringonlaskuun asti. Kuumimmilla keleillä aurinko kyllä lämmittää ikkunat todella kuumiksi keittiön puolelta. Meillä on ikkunoissa vekkikaihtimet, jotka jonkin verran blokkaavat onneksi lämpöä ja häikäisyä.
Tunnetusti lämpo nousee aina ylöspäin, joten kellari pysyy meillä hyvin viileänä. Kellarikerrokseen alkaa paistaa aurinko poikien huoneisiin vasta illalla, jolloin aurinko ei enää lämmitä niin kuumasti. Poikien huoneiden pimennysverhot myös blokkaavat hyvin auringon.
Yläkerta on meillä siis se paikka, joka kaipaisi viilennystä. Olemme olleet paljon kuumimpaan aikaan jossain muualla liikkeellä ja illalla kotiin tullessa olemme saaneet läpivedolla tilat viilennettyä aika tehokkaasti. Jopa niin tehokkaasti, että sohvalla ollessa olen tarvinnut välillä vilttiä TV:tä katsoessa. Yöt ollaan saatu nukuttua hyvin ja tänä kesänä on ollut tasan yksi yö, jolloin emme saaneet taloa yöksi viilennettyä. Jouduin sen yön nukkumaan kylmäkallet peiton alla.
Mitä viilennysvaihtoehtoja mietimme tulevia kesiä ajatellen?
Vaikka tilastot näyttävät ilmastonmuutoksen ja ilmaston lämpenemisen olevan myös täällä Suomessa, niin tosiasia on, että tämän kaltaisia hellekesiä ei välttämättä ole joka vuosi. Tänä kesänä tuskallista on ollut vain muutamia päiviä olla sisällä. Suurimman osan vuodesta kuumuusongelmaa ei kuitenkaan ole ja siksi emme aio hätiköidä viilennyksen suhteen päätä pahkaa vielä. Toki olemme miettineet vaihtoehtoja jo etukäteen ja tässä ajatuksiamme viilennyksestä.
Ilmalämpöpumppu
Ilmalämpöpumppu on näistä vaihtoehdoista varmasti se tehokkain. Meillä paras paikka ilmalämpöpumpun sisäyksikölle olisi eteisaulassa ylhäällä, josta laite pääsee puhaltamaan viileää ilmaa kauttaaltaan koko yläkertaan. Tosin 6 metrin korkeudella oleva yksikkö ei olisi helposti huollettavissa ilman telineitä, joten jos tähän päädymme täytyisi sisäyksikön paikkaa vielä miettiä tarkemmin. Ulkoyksikön saisi vedettyä talon itäpäätyyn, josta se ei olisi meidän piha-alueille nähtävillä. Markkinoilla on nykyään jopa ihan tyylikkäitä ilmalämpöpumppujen sisäyksiköitä saatavilla. Joten jos ilmalämpöpumppuun päädymme, olisi valintamme varmasti markkinoiden tyylikkäin versio.
Kustannus ilmalämpöpumpulle muodostuu asennuksesta ja itse laitteesta. Asennuksen hinta on haarukassa 500-900 €. Laitteet maksavat n. 1000 € ylöspäin. Jos päädymme ilmalämpöpumppuun, niin n. 2000 € budjetti riittäisi siihen.
ILMALÄMPÖPUMPUN PLUSSAT JA MIINUKSET
+ Viilentää tehokkaasti
+ Myös lisälämmönlähde
+ Helppo asentaa niin uudiskohteeseen kuin vanhempaankin taloon, jopa kerrostaloasuntoon
+ Energiatehokas
+ Kustannustehokas ratkaisu
– Näkyvät ulko ja sisäyksiköt eivät välttämättä ole niin esteettiset
– Paikan miettiminen jälkikäteen voi olla hankalaa
– Ei ole huoltovapaa
Auringonsuojakalvot
Ikkunoihin voidaan asentaa jälkikäteen auringonsuojakalvot, jotka voi vähentää auringon lämpökuormaa jopa lähes 80%. Kalvot tulisi meillä ainoastaan keittiön puolen ikkunoihin, josta kuumin aurinko paistaa kesäaikana sisään. Kalvoilla voidaan vähennetään myös riippuvuutta ilmastoinnista tai kaihtimista sekä pystytään hallitsemaan talon lämpötilaa tehokkaammin.
Kalvot eivät muuta ikkunoiden ulkonäköä millään tavalla eivätkä estä näkyvyyttä sisältä ulos tai ulkoa sisälle. Halutessaan voi kuitenkin asennuttaa ikkunaan peilikalvon, jos nimenomaan haluaakin, että ulkoa ei näe sisälle. Tämmöistä peilikalvoa ollaan mietitty saunan ikkunaan, metsästä kun voi nähdä saunaan sisälle (metsässä kulkee yleinen polku). Kalvoja on totuttu näkemään enemmänkin toimistorakennuksissa kuin asuintaloissa, mutta tosiaan omakotitalon ikkunoihinkin voi auringonsuojakalvot asentaa.
Kalvojen hinta asennuksineen yhteen isoon ikkunaan n. 1500 €. Kalvoille luvataan jopa 15 vuoden takuu.
AURINGONSUOJAKALVOJEN PLUSSAT JA MIINUKSET
+ Voidaan asentaa jälkikäteen
+ Eivät muuta ikkunoiden ulkonäköä
+ Peilikalvolla näkösuojaa myös ulkoa sisälle
+ Vähentää lämpökuormaa tehokkaasti
+ Läpinäkyvyys sisältä ulos, ei pimennä sisätiloja
+ Vähentää häikäisyä
+ Estää tekstiilien haalistumista
+ Energiatehokas vaihtoehto, ei vie sähköä ja säästää jäähdytyskuluissa
+ Pitää ikkunan puhtaampana
– Hinta asennuksineen voi olla korkea, jos asennetaan useaan ikkunaan
Screenit
Screenit keittiön puolen isoihin ikkunoihin. Screenit asennettaisi ikkunan ulkopuolelle ja ne suojaisivat auringon häikäisyltä sekä estäisivät lämmön tehokkaasti. Screenejä on saatavilla myös sisäpuolelle, mutta meillä on jo vekkikaihtimet, joita emme halua irrottaa. Lisäksi ikkunan ulkopuolelle asennettavat screenit pysäyttää lämpöenergian jo rakennuksen ulkopuolella ja blokkaa näin jopa 90 % lämpösäteilystä ja ovat tehokkaammat kuin sisäpuolelle asennettavat screenit.
Screenit saisi laskettua alas aina paahteella ja nostettua ylös, kun aurinko ei paista suoraan ikkunoihin. Mutta screenit muuttavat kyllä talon ilmettä taas eritavalla kuin vaikkapa huomaamattomat auringonsuojakalvot.
Hinta screeneille määräytyy määrän ja koon mukaan. Katsoin, että meidän ikkunoihin pelkät screenit maksaisi n. 1500 € ja hinta ei vielä sisällä moottorisysteemiä tai asennusta. Erillisiä tarjouksia en ole vielä kysellyt.
SCREENIEN PLUSSAT JA MIINUKSET
+ Päästää luonnonvalon läpi
+ Läpinäkyvyys sisältä ulos, ei pimennä sisätiloja
+ Suojaa kuumuudelta tehokkaasti
+ Suojaa häikäisyltä
+ Säästää jäähdytyskuluissa
+ Estää tekstiilejä haalistumasta
– Vaatii moottorin ja kaukosäätimen eli vaatii sähköt, akun tai paristot toimiakseen
– Muuttavat talon julkisivun ulkonäköä
– Vaatii aika ajoin huoltoa
Liikuteltava ilmastointilaite
Liikuteltavan ilmastointilaitteen etuja on edullinen hinta ja liikuteltavuus. Se mistä en pidä tämänkaltaisessa laitteessa on, että laitteissa on aina poistoputki, joka on sijoiteltava ulos
Kustannus liikuteltavalle viilennyslaitteelle on 250 € ylöspäin, tehokkaimmat n. 500-600 € luokkaa.
LIIKUTELTAVAN ILMASTOINTILAITTEEN PLUSSAT JA MIINUKSET
+ Sen voi ottaa esille tarvittaessa
+ Tehokas viilennys
+ Tehokkaimmat laitteet poistavat myös kosteutta
+ Voi liikutella huoneesta toiseen sinne, missä viilennystä eniten kaipaa
+ Edullinen hinta
– Ulkonäkö ei miellyttävin vaihtoehto
– Laitteen koko on melko iso, vie tilaa
– Pitää voimakastakin ääntä
– Vie energiaa ja sähköä
– Kondenssivesisäiliö täytyy muistaa tyhjentää itse säännöllisesti
Tuuletin
Tuuletin itsessään ei viilennä vaan liikuttaa vain ilmavirtaa. Tämä on näistä vähiten tehokkain ratkaisu. Mutta siinä viehättää laitteen liikuteltavuus ja että sen voi tarpeen tullen viedä varastoon odottamaan seuraavaa kesää.
Tuuletimen hinta muutamasta kympistä jopa lähemmäs 1000 € asti. Olemme katsoneet 300-500 € Dysonin laitetta, mutta emme ole vielä halunneet investoida tähän.
TUULETTIMEN PLUSSAT JA MIINUKSET
+ Liikuteltavuus
+ Edullinen hinta
+ Helpottava ilmavirtaus
– Ei ole niin tehokas eikä viilennä sisäilmaa
– Pitää ääntä
– Vie tilaa pöydältä tai lattia-alalta
– Vaatii sähköä
Näistä viidestä luetellusta vaihtoehdosta olen eniten kalvojen ja/tai ilmalämpöpumpun kannalla. Tällä yhdistelmällä viilennykseen kuluu huomattavasti vähemmän energiaa. Jopa pelkästään jo kalvoilla voi saada huomattavan eron aikaan, ettei tilat kuumene auringon paahteesta. Luulen, että katsomme tilanteen ensi kesänä uudelleen ja lähdemme mahdollisesti kalvoista liikenteeseen. Maaviileänkin pystyy asentamaan jälkikäteen, mutta ei niin esteettinen sisäyksikkö eli konvektori ei taas houkuttele.
Mitä ajatuksia sinulla heräsi? Millaisiin viilennysjärjestelmiin teillä on panostettu?
LUE MYÖS!
MIKÄ LÄMMITYSMUOTO MEILLE TULEE?
IKKUNOIDEN JA OVIEN VÄRI
MEIDÄN TAKKA
Kiitos pohdinnoista!
Meillä on rakennusprojekti alkamassa ja viilennysasia pohdinnassa. Meille tulee maalämpö, ja saimme suosituksen maaviileästä. Asuntomessuilla jututtamamme myyjä kertoi, että usein ”tehottomaksi” koetun maaviileän ongelmana on se, ettei porausta tehdä maaviileän kannalta tarpeeksi syvälle. Suositteli porausta 200m syvyyteen.
Olisikin kiva kuulla miten syvälle maaviileän valinneissa taloissa tuo poraus on tehty?
Voisinkin tehdä Instagramin puolella kyselyn tähän liittyen ja jakaa tuloksia 🙂
Meillä on maaviileä, sekä yläkerrassa että alakerrassa kattokonvektorit. Olin myös valmiiksi kuullut varoituksia siitä, ettei se välttämättä juurikaan tehoaisi tai vähintäänkin sen teho laskisi hellejaksojen pitkittyessä. Vähän jopa kauhulla odotin kesän helteitä, että tulisiko tuota sitten kuitenkin tuohon investointiin pettymään. Kesän ensimmäisten helteiden iskiessä ensimmäistä kertaa viilennyssysteemiä testatessa sitten ilmenikin, että nuo konvektorit oli sähkömies kytkenyt väärin. Sisälämpötila pääsikin heti nousemaan sinne 30 asteeseen. Kun sitten konvektorit saatiin kytkettyä oikein, on ne olleet päällä yötä päivää kesän läpi matalimmalla puhallusteholla ja noin 22 asteessa. Ja kuinka kaikista varoituksista huolimatta kävikään: koko hellejakson on sisälämpötila pysynyt siinä noin 22-23 asteessa. Eli ero on huomattava siitä yli 30 asteesta. 🙂 lisäksi ikkunoita on paljon juurikin itään ja etelään päin. Olemmekin jopa pitäneet verhoja vallan auki usein aurinkoisinakin päivinä, eikä sen enempiä sälekaihtimilla blokattu juurikaan suotta sisätiloja hämäriksi, kun kerrankin on valoisaa. Tekniikasta en ymmärrä juurikaan, mutta porakaivo meillä on reilusti syvempi kuin suositeltu ja syöttöputki konvektoreille, on paksumpi kuin suositeltu eli ymmärtääkseni ”viilennysnestettä” pääsee siis enemmän konvektoreille. Eli summa summarum tässä kuten kaikissa muissakin viilennysjärjestelmissä pätee sama logiikka, ettei mikään masiina viilennä tarpeeksi, jos sen speksit on auttamatta liian pienet siihen tilaan, johon se on suunniteltu tai laite on sijoitettu huonosti. Esimerkkinä alakerrassa yhtenäistä tilaa meillä on noin 55 neliötä ja lisäksi kirjasto + kodari yht. 20 neliöä (ylös asti avonaista tilaa ainoastaan porrasaukko). Nämä tilat tuo yksi konvektori on viilentänyt hyvin (vessa ja pesutilat aina ovet kiinni, joten niitä en laske mukaan). Toki perimmäisissä nurkissa on lämpimämpää kuin aivan konvektorin lähellä. Teidän kohdallanne toki myöhäistä nämä laskelmat, mutta muille maaviileää harkitseville rohkaisuksi, että sekin on varsin toimiva ratkaisu. Pienimmällä teholla ollessa ääni ei häiritse yöunia, mutta pitää kuitenkin sisälämpötilan kokoajan miellyttävänä. 🙂
Kiitos tosi kattavasta kommentistasi! Tuo esimerkkisi osoittaa hyvin, kuinka maaviileä voi todella olla toimiva. Hieman ehkä harmittaa, että uskottiin sitä mitä meille sanottiin. Tosin budjettikaan ei olisi meillä enää venynyt. Eli jotka maaviileää harkitsee, niin kannattaa kääntyä asiantuntevan henkilön puoleen tässä.
Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Meillä oli talonrakennusurakka viime vuonna ja päädyimme maalämpöön ja maakylmään. Olemme olleet todella tyytyväisiä tähän vaihtoehtoon ja koti pysyi tarpeeksi viileänä myös viime kesän helteillä. Ymmärtääkseni maalämpö ja -viileä on myös aika ympäristöystävällistä kun maalämpöneste on usein kierrätettyä.
Mielenkiintoista lukea muiden kokemuksia ja mietintöjä! Sisareni asuu pienessä asunnossa kerrostalossa Raisiossa, ja vieläpä korkealla, joten kesät ovat melko kuumia. Hän hommasi kuitenkin ennen kesää jäähdytyslaitteen, jonka avulla pystyi lopulta nukkumaan yöt hyvin.