VANTAA – VANDA

Vantaa, Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Hesarissa oli taannoin artikkeli siitä, miksi Vantaalaiset itse parjaavat Vantaata. Artikkelin mukaan Vantaa ei nouse kovin korkealle mielikuvakyselyissä, joissa mitataan kaupunkien houkuttelevuutta. Vantaa on silti muuttotilastojen kärkikaupunki. Vantaalle muutti 2018 eniten ihmisiä kuin mihinkään muuhun Suomen kuntaan. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 aikana asukkaita oli tullut vielä päälle 5 000 lisää, joka on 250 enemmän kuin 2018. Vantaan väestön kasvu koostuu eniten kotimaan muuttoliikkeestä, toiseksi eniten maahanmuutosta ja loput syntyneiden enemmyydestä kuolleisiin nähden. Mekään emme mieheni kanssa ole syntyperäisiä vantaalaisia. Minä olen syntynyt ja asunut Hyvinkäällä, mies puolestaan Helsingissä. Muutimme Vantaalle 2013. Molemmat lapsemme ovat sen sijaan eläneet koko ikänsä Vantaalla.

Miksi Vantaata sitten parjataan? Jokaiseen Suomen kaupunkiin mahtuu varmasti niitä vähemmän houkuttelevia kaupunginosia. Monella saattaa olla ennakkoluuloja Vantaata kohtaan. Vantaan houkuttelevuutta olen itsekin monesti miettinyt. Minulla ei ole niinkään väliä minkä nimisessä kaupungissa asun. Arvostan rauhallista sekä viihtyisää asuinympäristöä, luonnonläheisyyttä, palveluiden lähelläoloa, turvallisuudentunnetta. Nämä kaikki seikat toteutuvat ainakin Hämevaarassa, joka sijaitsee Länsi-Vantaalla. Olemme nyt asuneet tällä alueella viitisen vuotta ja uusi talomme rakentuu samalle alueella. Olemme viihtyneet todella hyvin. Päiväkoti on lähellä, koulutkin sopivalla etäisyydellä. Myös alueen ihmiset ovat mukavia sekä tulleet tutuiksi.

Etäisyyksistä puhuttaessa, meiltä on lähes yhtä pitkä matka Myyrmäkeen kuin Selloon. Kaikki tärkeimmät palvelut ovat meiltä noin 10 minuutin ajomatkan päässä. Ja kyllä, käytämme Vantaan lisäksi myös Espoon palveluita sekä harrastusmahdollisuuksia. Julkinen liikenne toimii meiltä mainiosti. Kuljen julkisilla töihin ja työmatkaani kuluu aikaa n. 30 minuuttia suuntaansa, mikäli ei oteta huomioon lasten viemistä päiväkotiin. Mies ajaa ilman ruuhkaa autolla noin vartissa työpaikalleen. Arvostan suuresti tätä, ettei työmatkoihin kulu liikaa aikaa. Hyvien yhteyksien vuoksi meille riittääkin yksi auto perheessä.

Vantaa, kun ei ole varaa asua Espoossa. Tätä kuulee usein heitettävän läppänä. Mutta kyllä siinä piilee totuuskin takana. On totta, että Vantaalla on edelleen pääkaupunkiseudun huokeimmat hinnat niin vuokra- kuin omistusasuntojen sekä tonttienkin suhteen. Meiltä ei tarvitse mennä kuin kivenheiton päähän Espoon puolelle Lintuvaaraan, niin hinnat ovat jo kalliimmat. Lintuvaarassa oli 2019 syksyllä Espoon kaupungin tonttiarpajaiset. Nämä tontit olivat järjestäen 50.000 € kalliimpia kuin Hämevaarassa sijaitsevat Vantaan kaupungin myymät tontit, kun vertaillaan keskenään samankokoisia tontteja. Tuntuu hassulta, kun alkaa miettimään. Näin lähekkäisillä alueilla vallitsee isot hintaerot. Eron tekee omasta mielestäni vain kaupungin raja. Itse en olisi ollut valmis maksamaan enempää tontista ja vuokratontti ei ollut meillä vaihtoehtona.

Hämevaaran ja yleisesti Länsi-Vantaan liittämisestä Espooseen on käyty keskustelua. Asiaa on jopa käsitelty kaupunginhallituksessa 2013. En tiedä lopulta mihin liitos kaatui, mutta Espoo ei asiaa puoltanut. Onhan myös ollut puhetta Vantaan sekä Espoon liittämisestä Helsinkiin, jolloin saattaisi syntyä ensimmäinen miljoonakaupunki Suomeen. Jää nähtäväksi tapahtuuko tuota ikinä.

Loppukevennyksenä aiheeseen liittyen superhauska Kalevauva.fi:n Vantaa biisi.
Osu ja upposi!