Meille tulee uuteen taloon lämmitysmuodoksi maalämpöpumppu, joka taitaa olla yleisin lämmitysmuoto uusissa yli 120 neliön omakotitaloissa. Pienemmissä neliöissä käytetään usein muuta lämmitysmuotoa. Asunnon koko siis vaikuttaa valintaan.
Maalämmön lisäksi on muitakin lämmitysvaihtoehtoja
- Kaukolämpö
- Puupelletti
- Poistoilmalämpöpumppu
- Suora sähkölämmitys
- Öljylämmitys, käytössä usein vanhemmissa taloissa
Miksi meille tulee maalämpö?
Maalämpö on luotettava, helppo, ekologinen ja pitkällä tähtäimellä lompakkoa säästävä lämmönlähde. Se käyttää uusiutuvaa energiaa, joka on peräisin auringon säteistä. Asennus tehdään uusiin omakotitaloihin maa- ja perustustöiden yhteydessä ennen talon pystyttämistä. Asennukseen menee tavallisesti yksi päivä. Asentamisen jälkeen lämpöpumpusta ei käytännössä tarvitse huolehtia lainkaan.
Maalämpöpumpun asentaminen on pitkäaikainen sijoitus. Se pienentää lämmityskuluja ja maksaa itsensä 5-10 vuodessa kokonaan takaisin. Esimerkiksi veden lämmittäminen maalämmöllä on jopa 75% halvempaa kuin mitä se olisi muilla lämmitysmuodoilla. Säästöt näkyvät heti asennuksen jälkeen sähkölaskussa. Maalämpö nostaa myös talon arvoa. Monet vanhat öljylämmitteiset talot ovatkin siirtymässä nykypäivänä käyttämään maalämpöä. Maalämpö voidaan siis asentaa omakotitaloon jälkikäteenkin.
Maalämmön asennuskustannukset ovat noin 15.000 – 20.000 välillä. Hinta sisältää sekä laitteen, että asennuksen.
Miten maalämpö toimii?
- Maahan porataan noin 100-200 m syvyinen reikä lämpökaivolle
- Maalämpö varastoituu maaperään, josta lämpö kerätään talteen maalämpöjärjestelmän avulla
- Lämmönkeruuneste kulkee putkea pitkin maalämpöpumppuun
- Lämmönkeruuneste lämmittää kylmäaineen ja se alkaa kiehua, jolloin lämpö siirtyy lämmitysveteen ja käyttövesivaraajaan
- Lämmönjako tapahtuu normaalisti uudessa talossa vesikiertoisella lattialämmityksellä
- Kesällä maaperä on ulkoilmaa viileämpää, joten maaviileää voidaan käyttää asunnon viilentämiseen
Monet valitsevat vielä lisälämmönlähteeksi takan. Meillä on nykyisessä kodissamme varaava Tulikiven takka (kuvassa) ja se on ollut ahkerassa käytössä etenkin talvisin. Takan käyttö on näkynyt myös sähkölaskussamme selkeästi. Talvikuukausina sähkölaskut eivät ole olleet niin kovat kuin voisi kovilla pakkasilla kuvitella.
Alustavasti tulevan talomme oleskelutilaan on mietitty kiertoilmatakkaa ja saunatuvalle kevyttakkaa lähinnä tunnelman luojaksi. Meillä on selvät sävelet molempien takkojen ulkonäön suhteen.
Kun tämän kaltaista sisältöä kirjoitetaan ja jaetaan siten mielipide informaatio ihmille kuten esimerkiksi takan käytön etuna tekstisi: ”Talvikuukausina sähkölaskut eivät ole olleet niin kovat kuin voisi kovilla pakkasilla kuvitella”…olisi hyvä kuulla, mikä on poltettavien klapien kustannus vs säästetty sähkö. Itse toki olen myös innokas takan käyttäjä, mutta ellei puuta jostain ilmaiseksi saa, voi tekstiäsi kyseenalaistaa. Tämä yhtenä esimerkkinä yksipuolisesta näkemyksestä lämmityskuluissa.
Hyvä pointti! Kiitos kommentistasi! Meillä poltellaan edelleen klapeja, jotka on tehty tontilta kaadetuista puista. Niitä onkin riittänyt nyt kolmeksi talveksi ja taitaa riittää vielä ainakin loppuvuodeksi. Heittomotti (irtokuutio) puita pk-seudulla on noin 70-100 € ja muualla Suomessa varmaankin voi olla 50-70 € luokkaa riippuen puulajista. Meillä esim. poltetaan takkaa kylmillä ilmoilla muutama pesällinen per päivä. Siitä voikin alkaa laskelmaan puunpolton kustannuksia.
Kiitos kommentistasi! Juu kyllä nyt näyttää siltä, että maalämpö meille tulee. Ollaan siinä vaiheessa, että lupahakemus on jätetty ja nyt odotellaan lupaa 🙂
Niitä on kyllä paljon! Maalämpö on varmasti hyvä ratkaisu! 🙂
Hei, kiva kuulla. Kiertoilmatakkaa haaveilen meille, toisaalta semmoinen kamiinamallinenkin voisi sopia. 🙂